Lisätty todellisuus
Nykypäivänä lisättyä todellisuutta hyödynnetään paljon. Tähän on johtanut teknologian eksponentiaalinen kasvu. Kun laitteissa teho kasvaa pystyy tekemään enemmän asioita. Lisättyä todellisuutta on hyödynnetty monissa asioissa. Tehtävänannossa mainitaan turismi ja opiskelu. Nämä ovat hyviä käyttökohteita lisätylle todellisuudelle. Itse tykkään pelata videopelejä, joten tiedän lisätyn todellisuuden tätä kautta. Peleissä on alettu käyttämään paljon lisättyä todellisuutta. Ensimmäinen lisätyn todellisuuden peli, jota olen itse pelannut on pokemon GO. Peleissä myöskin käytetään virtuaalista todellisuutta, jossa nykyinen maailmamme täysin korvataan virtuaalisella maailmalla. Neljäs käyttökohde lisätylle todellisuudelle on liikunnan miellyttävämmäksi tekeminen. Voit itse valita missä lenkkeilet vaikka juoksisit omalla juoksumatolla.
Pelit ovat miellyttävää tekemistä ja niihin uppoutuu välillä liiankin paljon aikaa. Nykyään on paljon avoimen maailman pelejä, joissa pelaaja voi tehdä mitä itse haluaa. Esimerkkejä tämän tapaisista peleistä ovat minecraft ja Grand Theft Auto V. Näissä on rakennettu uusi todellisuus tietokonemaailmaan. Tätä ei tarvitse tehdä, sillä esimerkiksi facebook on tekemässä meta nimistä ohjelmaa joka yhdistää pelaamisen ja oikea elämän. Tämä on minusta hyvin pelottavaa, sillä itse tykkään tehdä asioita itse, enkä maata tietokoneella, mutta en useasti löydä ihmisiä, jotka haluavat tulla kanssani pelleilemään. Toinen pelottava osa tässä toisessa todellisuudessa on sen kehittyminen. Kohta voi elää täysin lisätyssä todellisuudessa ja ihmisen ei tarvitse tehdä muuta kun istua lisätyn todellisuuden lasit päässä ja syödä. Jopa syömisen voi tehdä vapaaehtoiseksi, sillä esimerkiksi lääkärissä sinuun voidaan vain laittaa ruokaa.
Sitten foliohattu päähän ja esittämään teorioita. Onko mahdotonta, että maailmamme olisi virtuaalinen. Minusta on hyvinkin todennäköistä, että elämme simulaatiossa. Teknologian kehittyessä minusta on vain kolme järkevää tilaa. Ensiksi voi olla mahdotonta tehdä elämämme kaltaista simulaatioita. Toiseksi voi olla jotain moraalisia ongelmia simulaation aloittamisessa. Esimerkiksi onko oikein antaa älyttömälle äly. Kolmas skenaario on se simulaatio on mahdollinen eikä ole mitään moraalisia esteitä, jolloin on lähes 100% varmaa, että olemme simulaatiossa.
Toinen teoria on se, että elämme oikeassa maailmassa, mutta näemme virtuaalisesti. Tätä kutsutaan Aivot altaassa eksperimentiksi. Sitä on pohtinut moni filosofi esimerkiksi idean kehittäjä Gilbert Harman. Tämä on minusta mahdotonta, sillä nykyinen ihmiskeho on hyvin rajoitettu. Emme esimerkiksi osaa uida kovinkaan hyvin tai nähdä pitkälle. Miksi olisimme tehneet itsestämme näin huonoja. Toinen argumentti tätä vastaan on tämän välivaiheen turhuus. Jos osaamme lukea aivoja täydellisesti ja antaa niille mielihyvää, niin miksi emme osaisi myös simuloida niitä. Aivojen simuloiminen olisi paljon tehokkaampaa suhteessa niiden viemään tilaan. Vaikka en usko, että elämme tällaisessa elämässä pidän hyvinkin mahdollisena, että kohta eläisimme. Tämä voisi olla muutaman vuoden kestävä välivaihe. Jos kaikki aivot laitetaan purkkiin tulee minulle ainakin mieleen matrix. Matrixin tapainen tulevaisuus kuulostaa pelottavalta.
Lisätyn todellisuuden avulla ihminen voi kokea asioita, joita ei muuten pystyisi, mutta onko ihminen oikeasti tehnyt nämä asiat, jos hän ei ole tehnyt niitä yksinkertaisessa peruselämässä.